Saavuttiin Byroniin keskiviikkoiltana. Majoituksesta meillä ei ollut tietoakaan, mutta sepä järjestyi samantien loikatessamme Greyhoundin kyydistä. Majailtiin Cape Byron YHA:ssa, josta oli lyhyt matka joka paikkaan; kauppoihin, rannalle, majakalle jne. Alkuperäinen suunnitelmamme oli viipyä Byronissa maanantaihin, mutta paikka olikin niin lokoisa, että pidennettiin oleilua parilla päivällä.
Hostellit ovat siitä mukavia, että niissä tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Huonekaverimme olivat espanjalaisia - tarkemmin Kanarian saarilta... ja päästiinpä syömään autenttista paellaa! Oli muuten hyvää!
Kokit
Nikama mobilisoitavaksi...
Parhaat palat Byronissa olivat ehdottomasti käppäilyt majakalle, joka sijaitsee Australian itäisimmässä kolkassa (nähtiin delfiinejä!), illanvietot uusien tuttavuuksien kanssa ja treenit! Treenattiin/temppuiltiin lähes joka ilta rannalla ennen auringonlaskua. Saavutinpa kerran myös juoksu-flown - aivan parasta ♥.
Edellämainituista aktiviteeteista mikään ei kuitenkaan yltänyt samaan tasoon sky diven kanssa - ihan jo fyysisellä olemuksellaan, mutta myös kokemuksena. Meitä tultiin aamulla klo 6:10 hakemaan hostellilta. Lentokentällä allekirjoitettiin paprut, joissa hyväksyttiin kaikki mahdolliset riskit. Joskus kasin maissa lentokone lähti nousuun. Oli ihan kiva katsella maisemia ja jutustella ei-niin-huononnäköisen hyppääjäni kanssa. Kun kone oli 14000f korkeudessa (likimain 4,2672km), ei kauaa mietitty. Ulos koneesta ja 60s vapaapudotusta ennen laskuvarjon avautumista. Aiiivan mieletön kokemus. Suoraan sanottuna sanoinkuvaamatonta. Ehdottomasti yksi parhaista asioista mitä oon ikinä kokenut! Laskeuduttuamme naama oli kyllä niin näkkärillä kuin vaan voi :).
Viikko sitten keskiviikkona Suomesta hiljaittain tänne muuttanut kaveri koukkasi meidät kyytiin Kingscliffiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti