Home, cool home.. and THANK YOU!!

Well well. I'm back in Finland. Aand it's FREEZING! Today we got -10 celsius...brrrr...
So. This is my last entry on this blog and the first time I'm writing in english. Sorry already for the writing mistakes you definitely will find.

After Canberra we spent the last days in Sydney. Though we had been there already for a couple of weeks we still got some new things to do. On Saturday eve we saw the amazing fireworks at Darling Harbour - I can only imagine how huge they've been on NYE... just amazing. Also popped in some random bar at the harbour listening to live music and dancing (propably for the last time for a while) in thongs (flipflops).

On Monday we had a private Northern Beaches tour (thank you Grant!) enjoying great views, the sun and the ocean and great company ofcourse. This was the last opportunity for us to get some more tan - hehe.

 

Northern Beaches and fireworks  

Tuesday was the day we left the crowded city and hopped on the Greyhound bus for the very last time. You know we have been sleeping in all the most random places so for the last night in OZ we wanted a little bit of luxory: Rydges hotel at the airport was the perfect option for us: well, it was at the airport (no shit Sherlock!), there was a nice gym, nice room and a nice restaurant. The most important reason to get an own room was the fact that we had to repack our backpacks - which actually went pretty good. And surpricingly I could have brought even more stuff with me! Ok.. not much but still ;)...

 

A little bit of luxory

So our journey back home started on Wednesday noon: Sydney to Hongkong, Honkong to Milan and finally Milan to Helsinki. All together 36h. Was a piece of cake after our trip back to OZ from NZ ;P... Ofcourse we were tired after all... I guess my inner clock stopped ticking at some point... atm I feel pretty lucky not having a jetlag.

Ok.. so.. My adventure in Down Under is now finished.. I really don't have enough words to describe how amazing it has been and I feel so damn blessed to have got the chance to experience all the incerdible things I did. There are some things I'm definitely going to miss... some of them are MANGOES ofcourse ;)... sunshine and the heat, walking around in thongs and shorts... but especially I'm going to miss the people and how open they are.. how easy it has been to make friends and meet new people in general... love it... ofcourse there are also things that I'm not going to miss.. one of them are BUGS! Like spiders.. cockroaches...ants... they're just too big for me - sorry ;D. But after all... I expected to see even more bugs (and all other sorts of weird creatures) than I did... :)

Now it's time to thank you all amazing people who have really made this adventure so special. Special thanks goes to Steve and  Kerry at Three Waters, Grant, Davina and Geoff, Pen and Mac, Scotty and Emilia and Scott's lovely family, and all you great lovely people we met travelling around like us <3 Really without all you guys this trip woudn't even been half as amazing than it was! :) THANK YOU!!!! AAAND last but not least: the most special thanks goes to my aaaaaawesome travel mmmmate M. You really have become like a sister for me - the sister I always wanted but never had. Now I do. Thank yoo, luv! :)

 

 -10C, sunshine and a tired but happy girl

P.S Also biiiig thanks to all my friends and family in Finland who kept me posted while being away. Feels good to know having real friends <3 See ya soon!!!

Karpalo eli Cranberry eli Canberra

Canberra -Australian pääkaupunki. Huhun mukaan pääkaupunkia ei osattu valita Sydneyn ja Melbournen väliltä, joten sormi osoitettiin niiden väliin ja arpa osui Canberraan. Joka kolkassa Canberraa on haukuttu tylsäksi kaupungiksi, ja pitihän tämä nyt tulla toteamaan omin aistein.

Pääsääntöisesti kaupunki tarjoaa kulttuuria: parlamenttitalo, National Museum of Australia, National Gallery of Australia, National Botanic Garden of Australia... ja monta muuta museota ja galleriaa. Parlamenttitaloa lukuunottamatta käytiin kaikissa yllämainituissa kohteissa sivistämässä itseämme. Parlamenttitaloa "ihasteltiin" kuitenkin etäisyyden päästä. Galleria oli pullollaan abotaidetta ja kantaaottavaa rasisminvastaista taidetta. Ikävä kyllä galleriassa ei saanut kuvata, joten en voi jakaa näitä taidehelmiä kanssanne. Botnic Garden oli todella erilainen kaikkiin aikaisempiin verrattuna; ei lainkaan puistomainen, vaan pikemminkin minivaellusreitti erilaisissa aussikasvillisuuksissa. Ihan mielenkiintoinen.

Canberra on hiljainen kaupunki. Aluksi tuntui, ettei ketään ole missään ja maisema muistutti hieman Rovaniemeä - EI Australian pääkaupunkia! Lopulta kuitenkin vastaan alkoi tulla läjäpäin juoksijoita. Tekipä mieli itsekin lähteä juoksemaan... flipflopeissa se olisikin ollut vinkee näky.

Kaikeksi mahtavuudeksi hostellissamme on uima-allas ja SAUNA!  Kiukaalle ei tosin saa heittää vettä, mutta hiki nousee pintaan anyway. Molempina aamuina ollaan nautittu vesijumppa alkupalaksi ja sauna jälkkäriksi.

Canberra vaikuttaa muutenkin melko terveystietoiselta kaupungilta. Keskustasta löytyy jopa 2 kahvilaa, josta saa sokerittomia ja gluteenittomia herkkuja, toinen kahviloista täysin paleo!

Poliittinen vastaus kysymykseen "Noh, onko se Canberra nyt sitten tylsä vai ei?" : Oli mielenkiintoista nähdä taas uusi paikka. Kuitenkin olen tyytyväinen, että kolmen yön jälkeen jatketaan taas eteenpäin Sydneyyn, joka onkin viimeinen  tukikohta ennen kotimatkaa, joka alkaa tasan viikon päästä.

"Munakuppi"????? 

Järven takana pilkottaa parlamenttitalo

National Museum of Australia

Cheers,
Soffi

Kahvia ja kulttuuria

Melbourne. Tästä kaupungista kuultiin pääsääntöisesti pelkkää hyvää etukäteen. Siinäpä syy, miksi tänne lähdettiin. Alunperin oli tarkoitus saapua tänne hieman myöhemmin, mutta erinäisten seikkojen tuloksena lennettiin Melbourneen uuden vuoden aattona. Sikäli huvittavaa, kuinka uuden vuoden suunnitelmat ovat matkan varrella muuttuneet. Alkujaan ajatus oli viettää se Sydneyssä. Hostellien täyteenbuukkauksesta johtuen tämä plääni meni mönkään. Plan B: Kingscliff. Mönkään meni. Plan C: Brisbane.  Mönkään meni. Plan D: Melbourne. SUCCESSS! Eikä kyllä harmita yhtään, sillä kaupungin ilitulitus oli astetta parempi kuin Kirkkonummella.

Ensivaikutelma Melbournesta oli huomattavan ystävällinen. Kartan kanssa patsastelevan reppureissaajan ei kauaa tarvitse ihmetellä, kun jo lähes joka toinen paikallinen tulee kysymään, tarvitseeko neuvoa. Sen verran suomalaisia tässä vielä ollaan, että tällainen yllättävä ystävällisyyden aalto saa hieman hämmentymään.

Melbourne on kulttuurikaupunki. Kahvilakulttuuri kukoistaa erityisen voimakkaasti, ja kaikenlaista galleriaa on tarjolla joka lähtöön. Omia kohteitamme olivat Botanic Garden, National Gallery of Victoria, St Kilda ja kahvit! Botanic Gardenissa bongattiin ensimmäistä kertaa musta (!) joutsen. Jälleen kerran hieman hämmentävä, mutta kaunis näky. NGV:ssä pidin erityisesti MelbourneNOW -näyttelystä, joka vastasi lähinnä Kiasmaa. Moderni taide on siitä mukavaa, koska se on hämmentävää. Heräävänä ajatuksena yleensä: "?????? Täh ?"

St Kilda on kaupunginosa n. 2h kävelymatkan päässä keskustasta. St Kildaan lähdettiin dallailemaan kahdesta syystä: kakkukaupat ja pingviinit. Kakkujen ja leivonnaisten ikkunashoppailu on yksi parhaista ajanvietteistä. Pingviineistä en Melbourneen saapuessani tiennyt mitään, mutta niistä kuultuani halusin ehdottomasti yrittää nähdä ne. Ja nähtiinhän me! Auringonlaskun aikaan pikkupingviinit tulivat piiloon kivikkoiseen niemenkärkeen. Kolmen pingviinin lisäksi nähtiin uhanalainen vesirotta. Hemmetin iso otus....

Erilaisia kahveja on tullut nautittua ja syöty ehkä maailman parasta pavlovaa....Seuraava - ja viimeinen etappi ennen Sydneyä on Australian pääkaupunki Canberra. 

Vähiin käy ennen kuin loppuu.

Vielä virtuaalihalein,

Sof

TipTap

Joulu on yleensä ollut se perinteinen aika, jolloin toteutetaan tietyt asiat, herätellään tietynlaiset tunteet, ollaan perheen kanssa - ja syödään paljon. Tämän vuoden joulu on ollut kyllä totisesti erilainen mihinkään aikaisempaan verrattuna oikeastaan jo ihan senkin takia, että en ole kotona (really!?). Toinen kokolailla vaikuttava tekijä on se, että täällä on kesä - kuuma kesä.

Uudesta-Seelannista palattuamme vietimme muutaman päivän Gold Coastilla. Täällä nähtiin hieman jouluvalmisteluita; oli (muovi)kuusta, lahjapakettia, jouluvaloja..... tosiaan. Jotkut innostuvat jouluvaloista niinkin tosissaan, että sitä voi jo kutsua lähinnä elämäntehtäväksi. Ja kun johonkin ryhdytään, niin sanoja "kohtuus", "hyvä maku" ja "hillitty" ei tunneta lainkaan. Tai noh... makuasioitahan ei kiistellä... :)

Erään talon jouluvalaistus.

Gold Coastilla päästiin myös leipomisen makuun, mikä jatkui edelleen Kingscliffissä. Eihän joulu ole mitään ilman leipomista! Näinpä ilahdutettiin Gold Coastin houstejamme joulutortuilla. Perinteistä suomalaista luumuhilloa on ikävä kyllä turha hakea, joten lopputulos ei ihan perinteisenveroinen ollut, mutta maistui syöjille varsin mainiosti. Kingyssä jatkettiin leipomisorgioita pipareiden merkeissä... niin ja note to self: älä yritä tehdä piparitaloa kuumassa ja kosteassa ympäristössä - tulee menemään puihin.

Jouluaattona tunnelma hieman muuttui joulupuuron myötä. Riisipuuro vaan kuuluu jouluun. Nam. Joulua vietetään täällä varsinaisesti vasta joulupäivänä. Lähdettiin Lismoreen, jossa saatiin osallistua oikein kunnon kokoperheen joulunviettoon. Meille joulu alkoi oikeastaan samantien, kun astuttiin autosta ulos: MACADAMIAPUU!!! Kerättiin siis kassillinen macadamiapähkinöitä siltä seisomalta. Ihan kuin kultaa olisi kerännyt suoraan maasta. Tätä seurasi tietysti pähkinöiden kosauttelu altaanreunalla, minkä jälkeen isäntä sitten paahtoi namupalat suolan kanssa. Yum!

Joulupäivä lähti liikkeelle aamukävelyllä. Peruskuumuus ja hikoilu unohtui hetkeksi, kun bongasin eukalyptuspuussa pienen knöölin. Toden totta! Ihan oikea VILLI koala!!! Ihasteltiin karvapalloa jokusen aikaa. On ne kyllä söpöjä. Vaikea kuvitella, että otus, joka nukkuu 22h ja syö 2h vuorokaudessa voi olla vaarallinen... hmm... kuulinpa muuten myös, että Australiassa on myös myrkkylintu... ja ollaan nähty niitä vaikka kuinka. Onneksi otukset eivät kuitenkaan hyökkäile myrkkypiikkeineen. Joskus sitä miettii, että mikähän merkitys näillä kaikilla myrkky- yms.jutuilla on evoluution kannalta... etenkin, kun myrkkylinnuilla ei ole mitään luonnollisia vihollisia täällä....

Myrkkylintuihin päästiin tutustumaan Sandonissa, jossa päästiin mökkelyn makuun. Pari päivää biitsillä makoilua, uimista ja valtameressä kellumista tuntui kyllä ihan kivalle. Päästiinpä myös keskellä yötä metsästämään rapuja... joita ei tosin näkynyt,  mutta that's not the point. Hauskaa oli ;)

N. 2,5 viikkoa reissua jäljellä. Aika on mennyt ihan järjettömän nopeasti. Vielä saa nauttia kesästä hetken, ennen kuin pääsee taas nauttimaan tihkusateesta (kääntäkääs ne termostaatit vähän kylmemmälle siellä Suomessa, jotta se tihku muuttuis pikkuhiljaa lumeksi ;)...)

Pian nähdään!
-Soffi

Ja sitten myö syyvvään...

Olin kai sittenkin ollut kiltti kun sain pari lahjaakin :)

Joulusammakko chillaa coolisti :)

Laskuveden auringonlasku -mökkimaisema

NZ - Ihme taikamaa...

Uusi-Seelanti. Maa, jossa on kuvattu mm. Sormusten Herrojen Lorut - enkä yhtään ihmettele.

Saavuttiin taikamaahan keskellä yötä vailla minkäänlaisia suunnitelmia - puhumattakaan minkäänlaisista varauksista majoituksesta, autosta tai mistään muustakaan. En ole ikinä matkustanut minnekään näin valmistautumattomana.

Edellinen yö oltiin vietetty bussissa, päivä lentokentällä ja -koneessa, joten joku saattaa ehkä uskoa, jos väitän, että väsymystä oli ilmassa. Keskellä yötä ei kovin moni majapaikka ole auki, saatikka, että niissä olisi tilaa. Muutaman puhelun jälkeen päädyttiin soittamaan Copthorne Commodor -hotelliin, jonne myöskin päädyttiin. Aijai sitä autuaisuutta kun saa nukkua koko yön heräämättä keskellä yötä kertaakaan!

Kunnolla matkamme lähti käyntiin vasta,  kun otettiin Hertziltä Mazda3 alle ja lähdettiin ajamaan. Maisema oli aivan tasaista, kunnes yhtäkkiä edessämme kohosivat mielettömät vuoret.

Mulla ei oikeen ole ollut mitään kuvitelmaa Uudesta-Seelannista. Ainoastaan kenties vuoret ja lampaat. Ja lampaitahan täällä tosiaan riittää! Niitä on  p a l j o n !!

Ensimmäinen havainto lampaiden lisäksi oli, että ihmisiä on vähän ja kylät pieniä ja hiljaisia. Ja "mistä nää ihmiset ostaa ruokansa!?". Toinen havainto oli nopeasti vaihtuvat maisemat. Ekan ajopäivän targetti oli päätyä itä- ja länsirannikon puoliväliin, mutta suoritettiin vahinhossa koko satsi. Maisema vaihtui flatista karuun vuoristoon, ja taikametsän kautta sademetsään - what!? Ei haluttu jäädä sademetsään yöksi, joten käännyttiin takaisin vuorien suuntaan.

Länsirannikko kohteli meitä kaikenkaikkiaan sateisesti. Ekat yöt auton etupenkillä sateessa olivat aika rankkoja. Yhteensä koko reissun aikana nukuttiin 6 yötä autossa, josta loppujen lopuksi muotoutui jo kotoisa pesä, vaikkei kovin mukava ollutkaan. Muuten suotiin itsellemme hostelliyö silloin tällöin. Eka hostelliyö vietettiin Franz Josef Glacier YHAssa, jossa oli myös ihan oikea SAUNA! Nautittiin löylyistä ainakin tunnin verran.

Uudessa-Seelannissa monet backpackerit matkustavat peukalokyydillä. Mekin otettiin yksi liftari kyytiin, mikä oli kyllä täysin herran ulkonäön ansiota. Kyseessä oli polttarisankari, joka oli hylätty vuoren huipulle. Oli poloinen jo melko kylmissään...

Jänniä kiviä, Franz Josef Glacier, Mt. Cook, liftari lampaineen.

Parhaat palat tällä reissulla olivat ainakin:

-mahtavat maisemat

-sauna

-uusi tuttavuus

-benjihyppy Kawarau-sillalta (!!!)

-Queenstown

-Wanaka ja patikointi Rob Roy -jäätikölle

-auringonpaiste vuorien länsipuolella

-muut patikoinnit ja eksymiset

-lammas

-manukahunaja

-järvet

-tiettyjen järvien sinistäkin sinisempi vesi

Lake Tekapo, vuoria, Rob Roy, Wanaka

Kukkia, Lake Pukaki, Akaroa, Lake Pukaki ja mt. Cook

Bungyyyyy

Tontut kurkkii Christchurchin museossakin...

"Mitä helkkaria" -siis sinistä vettä. Kukka.

Kiitos, kiitos, kiitos Uusi-Seelanti. Huomenna lento takaisin kotoisaan  Aussilaan klo 06:20.

Lentokentältä tervehtien ja haleja lähettäen,

Soffi

Grayhound laukkaa jälleen

Aika lentää, ja kohta lennetään mekin. (Siitä lisää myöhemmin) Viikot ovat vierähtäneet megavauhtia ja edellisestä päivityksestäni onkin jo aikaa.  Pikakertaus Kingscliffin jälkeisistä tapahtumista:

Siirryttiin n. 20km pohjoiseen pikkykylä Tuguniin Glen Innessissä tapaamamme perheen luokse. Parista suunnitellusta yöstä tulikin taas viikko.. Tämä perhe on aivan ihana... antaa nyt ventovieraille tytöille majapaikan ja ruokaa, polkupyörät käyttöön ja kutsuivat jopa jouluksikin kylään. Päästiin tutustumaan surffiklubi-kulttuuriin. Kaikki perheessä harrastavat joko soutamista tai surffaamista tms. Perheen äiti on harrastanut aktiivisesti valtamerisoutua. Katseltiin youtubesta videoita.. laji on vähintäänkin extremeä...

Highlighteja olivat pyöräretket (mm. 50km reissu Surfers Paradiseen), kahvakuulatunti Miamissa, kanelihunaja (!) ja pihan uima-allas. Käsittämättömintä oli, että nämä ihanat ihmiset järjestivät meille seuraavan majapaikan Brisbanessa asuvien ystäviensä luota. ♥

Aktiviteetteja, rantavahdin koppi, Liamin 6v. synttärikakku

Tugunista jatkettiin Greyhoundilla Brisbaneen, jossa saatiin asua taas jälleen täysin vieraan pariskunnan huushollissa. He asuivat n. 4-5km päässä keskustasta, jonne molempina päivinä tallusteltiin. Brisbane on mukava kaupunki, jonka läpi virtaa mutkikas joki. Jokea liikennöi erinäisiä lauttoja. Meidän lemppari oli ilmainen City Hopper -lautta, jolla pääsi kätevästi keskustaa tutkailemaan. Oltiin Brisissä 2 yötä. Käytiin mm. Lone Pine Koala Sanctuaryssä - mitäpä muutakaan kuin koaloita katsomassa... ja muita australialaisia kummajaisotuksia kuten vesinokkaeläintä, tasmanian tuholaista, dingoa ja krokotiilia sekä kaikenkarvaisia (-sulkaisia) lintuja. Todettiin, että suurin osa paikan otuksista ollaan tavattu ihan elävänä ja vapaana luonnossa.

Brisbane, otuksia, buddhatemppeliä.

Brisistä matka jatkui Airlie Beachille. Oltiin sporttisia ja napattiin 30kg kantamuksemme ja käveltiin Brisin keskustaan bussiasemalle. Säästettiin siinä semmoset $5! Olikin hyvä liikkua, koska bussimatka kesti 19h ja rapiat. Meni yllättävänkin kivuttomasti.

Reppureissaaja

Airlie Beach on ilmastoltaan trooppinen pieni kylä, joka toimii porttina Whitsunday-saarille. Saariryhmään kuuluu yli 70 saarta, asutusta 7:ssä paikassa. Muutoin alue on kansallispuistoa. Tällä alueella ollaan myös jo suurella koralliriutalla. Tehtiinkin päiväretki saarista suurimmalle Big Fury -veneellä. Päivän ohjelmaan kuului lisäksi snorklailua kokovartalouikkareissa sekä lounas valkoisella hiekkarannalla. Kokovartalouikkarit suojaavat hengenvaarallisilta meduusoilta 75%. Onneksi niihin ei törmätty. Meressä tosiaan ei voi uida, mutta onneksi Airliella on laguuni, jossa voi löllötellä paahdetta pakoon...

Snorklaajat ja laguuni

Whitsundays

Huomenna Grayhound kiidättää meidät (taas 19h bussimatka) takaisin Brisbaneen, josta lennetään keskiviikkona Uuteen-Seelantiin. Aika pakata sortsit ja bikinit hetkeksi rinkan pohjalle ja kaivaa villapaita esiin :). Mukavaa vaihtelua! Takaisin Australiaan lennetään 17.12. Herran haltuun, missä sen jälkeen sitten mennään. :)

Haleja ja mukavaa joulunodotusta Suomeen!

Soffi

Airlie Beach

Taivaallinen seafood-risotto, joka tekee Hungry Monster -Sofiasta jälleen ihmisen

Jouluntoivotuksista tuli mieleen vielä, että jos jotain Suomesta kaipaan niin joulua. Täällä palmujen keskellä 30asteen helteessä edes joulutunnelmaan virittäytymisen yrittäminenkin tuntuu absurdilta ajatukselta... vaikka onhan tuonne katujen varsille pystytetty valtavia joulupukkeja ja -kuusia... Ainoa, mikä hieman saa jouluntuntua aikaan (joo ja myönnetään, myös häivähdyksen koti-ikävää) on jouluradio, jota tässä nyt 2 päivää on saanut kuunnella... :) Noh, ehkä NZ:n kylmyydessä (joka tarkoittaa n. 20astetta) pääsee hiukan jouluisempiin tunnelmiin.

Biitseistä

Biitsit (beaches) - Ihania paikkoja valkoisine hiekkoineen ja turkoisine vesineen. Kingyssä rantaviivaa riittää niin pitkälle kuin vain jaksaa kävellä (tai mieluiten puoliväliin jaksamistaan, koska sama matka pitää kävellä takaisin). Yleensä rannalla tuulee johonkin suuntaan, tosin eilen ei tuulta ollut lainkaan - aaltoja riittää siitä huolimatta.

Kingyn ranta on hiljainen (lukuun ottamatta aaltojen pauhua). Välillä vastaan tulee toinen koiran kanssa lenkkeilijä, auringonpalvoja tai veden rajassa jäpittävä kalastaja siiman jatkeena. Niin, ja hyvinä päivinä saattaa bongata surffarin jos toisenkin keikkumassa laineilla.

Rannalta löytyy aina jotain jännittävää, kuten simpukoita, kuolleita lintuja, kalanpäitä, rapuja... Weirdoihin ei olla törmätty... meille sanottiin, ettei kannata lähteä kulkemaan poispäin kaupungista rannalla, tai saattaa törmätä "weirdoihin". Noh, eipä olla moisiin törmätty, vaikka vasemmalle yleensä lähdettiinkin.

Mitäs sitä rannalla nyt sitten ollaan tehty... Yleisin aktiviteettimme on ollut koiran liikuttaminen. (Harvoin oon törmännyt yhtä pallohulluun hauvaan ♥)

Muita aktiviteetteja on olleet juoksu ja tietty auringossa löllöttely, mistä tuleekin mieleen ehkä ikävin asia koko rantaelämässä (ja syy miksi ylipäätään aloin edes kirjoittamaan biitsipäivitystä...) nimittäin se hiekka... sitä on  j o k a  paikassa! Eikä se sitten lähde millään muulla kuin suihkulla jos silläkään... varsinkin kun iholleni kuuliaisena tyttönä käytän aurinkorasvaa... hiekka liimautuu ihoon entistä hanakammin... voishan sitä välissä käydä valtameressä pulahtamassa, mutta eipä tuo juurikaan auttaisi... Tosiaan tässä juuri tultiin rannalta kirjastoon wifin ääreen ja muistutan todennäköisesti enemmän hiekkadyyniä kuin ihmistä... :)

Eipä muuta tällä kertaa!
♥: Soffi


Kuvia Mt. Warningilta