Reilu kolme viikkoa sitten perjantaina punainen Greyhound-bussi pysähtyi Glen Innesin huoltoasemalla noin 3:30am. Takana hyvät 10h istuskelua bussissa ja muutamilla huoltoasemilla hyppelyä. Juuri kun saatiin rinkat ulos bussista, ajoi maastoauto eteemme. Autosta nousi hieman kumara hymyilevä valkohiuksinen/-partainen papparainen länkkarihattu päässään: Steve, 77. Ajettiin kuunvalossa n. 6km asfalttitietä, jonka jälkeen käännyttiin hiekkatielle, jota sitten jatkui seuraavat 9km. Perille päästyämme ihmeteltiin hetki tuhansia tähtiä taivaalla, minkä jälkeen päästiin kokemaan luksusta - oma huone!
Perjantaina puolilta päivin heräiltiin ja kömmittiin tutustumaan ympäristöön. Maata riittaa, Stevellä on hevosia n. 20. Muita otuksia ovat koira sekä kanat ja ankat - niin ja on isännällä partnerikin... Ja yhdessä kabiinissa on pysyvä vuokralainen. Siinäpä tämän alueen väki.
Paikka toimii leirintäalueena, josta voi halutessaan vuokrata mökin (cabin). Yleisenä virkistäytymistilana on Gunyah, josta löytyy kokkaus- ja pesumahdollisuudet leireilijöille. Tila tarjoaa myös mahdollisuudet vaellusratsastuksiin sekä safiirinkaivuuseen - uintimahdollisuus joessa on myos tarjolla.
Working
Tyypillinen työpäivämme alkaa 8:30 ja päättyy 15:30. Liukumavaraa suuntaan ja toiseen on kyllä ollut. Työtehtaviimme kuuluu kabiinien ja Gunyahin siivous, metsän siivous ja puiden hakkuu, paskanluonti, porttien asentaminen (aka kuopan kaivuu rutikuivaan ja kivikovaan maahan), lintujen ja koirien ruokkiminen, kabiinin rakentaminen, satuloiden ja suitsien öljyäminen (vähän eri meininki, johon olen tottunut... ruokaöljyä ja kerosiinia sekasin - ja ei kun pensselillä maalailemaan satuloita... hmm...ei kait siinä mitään jos ja kun kerran toimii) satulahuoneen (aka yleisvarasto, josta loytyi mm. fossiloitunut hämähäkinpesä...) siivous... eli käytännössä siis ihan kaikkea mitä isäntä nyt sattuu keksimään.
Paskaa mä kärrään...
Joku hämähäkki, keittiön huntsman ja fossiloitunut pesä
Lauantaisin on talon siivous. Tyhmempi olisi voinut kuvitella, etta talon väki osallistuisi tähän operaatioon myös... nojoo kyllähan siihen osallistutaan mm. ojentamalla hammasharjaa käteen sanoen, etta suihku vaatisi siivouksen... (Melko avoimesti ja tyytyväisenä teen melkeinpä mitä hommaa tahansa, mutta tässä tilanteessa kasvoi muutama kantarelli otsaan ;D itsehillintäni on onneksi melko hyvä)
Paras työtehtävä on ehdottomasti ollut 2h vaellusratsastusten liidaaminen. Ollaan opittu kulkemaan ja suunnistamaan puskissa.. ja jos sattuisi eksymaan, niin pääasia, että näyttää siltä, että tietää mitä tekee.. ;) ja viimekädessa hepat loytaa kotiin aina.
Don't tell Mama...
Ennen tänne maailman alapäähän lähtöäni joka toinen tuttu vakuutteli minulle, etta "juujuu, löydät sielta kuule miehen ja jäät sitten sinne - kyllä mä tiedän". Väitin kovasti vastaan, koska jos jotakin täältä lähdin etsimaan niin itseäni... mutta palataanpa takaisin aiheeseen... NIIN, täytyypä nyt sitten myöntää, että toisin kävi; tapasinpa nimittäin aivan hurmaavan miehen, joka tosiaan vei multa jalat totaalisesti alta. Ikävä kyllä herra joutuu jäämaan tänne farmille... jonne minä en kyllä jää... Onneksi saadaan nauttia vielä viikko toistemme seurasta.
Reissuromanssini Freckles <3
Vapaa-aikana parasta on ollut lenkkeily: lenkkiseura on vaihdellut hevosista ja ihmisista koiraan ja kenguruihin. Mieletön tunne juosta aamulla sumun hälvetessä ja jahdata kenguruita! Niitä tosiaan näkee täällä joka päivä useana kappaleena. Juoksu maistuu täällä pallon toisellakin puolella oikein hyvälle, tosin juokseminen hevosen kanssa (kiitolaukka puskissa) vie kyllä pidemmän korren peruslenkkeilyyn verrattaessa. Siis aivan parasta. Ja heilani tosiaan on melkoinen raketti poniiniksi (jostain syystä kutsun 3-vuotiasta Appaloossaani Poniiniksi <3 I luv him!! - jos ei vielä tullut selväksi). Vapaa-ajan aktiviteeteista mainittakoon lisäksi rakas harrastukseni leipominen, jota ollaan päästy täällä toteuttamaan mmmmh... Niin ja harrastuksista puheen ollen: Vanhojen harrastusten lisäksi uutena lajina whip cracking! Yllättävän vaikeaa saada nahka paukahtamaan. Onnistunut crack vastaa ihan aseen laukausta. Todella hauskaa ja käy ihan treenistä! Voipi olla, että täytyy hankkia oma ruoska...
Niin vapaa- kuin tyoaikanakin ollaan saatu kyytiä nelivetohirviöiltä. Australiassa ollaan todella tarkkoja turvavöista, ja reilut sakot turvavöittä ajamisesta napsahtaa herkästi. Tällä ollaan kuitenkin keskella puskaa, jossa on ihan omat lait... Lempparitavakseni matkustaa Red Beastin kyydissä on seistä lavalla. Näin kävi ensimmäisenä iltana, kun lähdettiin ajamaan hevosia pihaan - eikä tosiaan jäänyt viimeiseksi kerraksi. Autoiluun liittyy muitakin stooreja, mutta katson tässä tilanteessa järkevämmäksi olla mainitsematta niistä sen enempää ;) Paitsi joo! Onnistuin ajamaan manuaalivaihteista Blue Beastia liikenteessä. Autraliassa liikenne on vasemmanpuoleinen, ja autotkin ovat melko vinksallaan. Ja tosiaan kaikki kyydissä olleet henkilöt ovat edelleen täysissä ruumiin ja sielun voimissa - luulisin.
Vapaa-aikana ollaan tutustuttu Tawnyyn, josta on tullut aika hyvä ystavä. Käsitys railakkaasta illasta on täällä jumalan selän takana keskellä puskaa saanut melkolailla uuden merkityksen and I kinda like it!
Puskaelämä jatkuu vielä viikon verran, minkä jälkeen suuntaamme takaisin rannikolle. Suunnitelmia on jos jonkinmoisia - paljon halutaan kaikkea nähdä. Katsotaan, jääkö työnteolle loppujen lopuksi aikaa lainkaan.
Ground work
Lopuksi
Toivon, että Sinä rakas lukija osaat arvostaa suurta panostani, jolla olen pyrkinyt ehkäisemään mielenterveytesi järkkymisen. Jokainen ää ja öö kirjain, jonka tässä tekstissä luet on lisätty copy+paste -tyylillä, sillä jostain kumman syystä moisia kirjaimia ei aussinäppäimistöistä löydy. Ole hyvä ;).
Halein,
Soffi
Photo by Grant Hickman
